keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Veriruoho - Rätvänä - Haavayrtti

Olen aina ollut kiinnostunut kasveista. Niiden terveysvaikutuksista ja muutenkin. Itseasiassa kaikki luontoon ja kasveihin liittyvä kiinnostaa.. Olen löytänyt sisältäni pienen kasvitieteilijän/puutarhurin.
Kesä on aina haavereiden aikaa, sattuu ja tapahtuu kun liikkuu ja toimii.
Niinpä päätin postata rätvänä - kirjoituksen.


Rätvänä on monivuotinen ja matala kasvi. Viihtyy kosteikoilla ja niityillä. Levinnyt koko suomeen.
Sillä on sormilehdykkäiset ja kiiltävän vihreät lehdet. Juurakko on paksu, lyhyt, ruskea ja kuivuessaan sisältä punaiseksi. Kasvi kukkii runsaasti kesä-elokuulla. Kukat ovat kirkkaan keltaiset. Kasvin erottaa samannäköisestä hanhikista helposti terälehtien lukumäärän perusteella: rätvänällä niitä on neljä ja hanhikilla viisi.

Rätvänästä käytetään pelkkä juuri.  Rätvänää on nimitetty myös punajuureksi ja veriruohoksi, koska sen juurakko muuttuu kuivuessaan verenpunaiseksi.
Rohtona käytetään rätvänän syksyllä tai aikaisin keväällä kerättyä juurakkoa.  Vanhalla keskiajalla rätvänä oli arvostettu lääkekasvi ja oli vanhankansan haavayrtti erityisesti vahvan punaisen värin takia. Värin perusteella sen uskottiin auttavan kaikkeen vereen liittyvissä vaivoissa. Rätvänän juurta on käytetty lievittämään kolotuksia, parantamaan tulehduksia, nivelreumaa, punatautia ja haavoja. Rätvänällä myös  maustettiin viinaa, jolla lääkittiin vatsanpolttoja, punatautia, keuhkotautia ja virtsaa, jossa oli verta. Eläimille annettiin hienonnettua juurta samoissa taudeissa. Ulkoisesti sitä on käytetty suu- ja kurlausvesissä.
Juurta on käytetty ulkoisesti peräpukamien hoitoon. Sillä onkin todettu limakalvoja supistava, verenvuotoa tyrehdyttävä ja tulehdusta poistava vaikutus. Ulkoisesti keite lääkitsee mm. ientulehdusta, haavaumia, hiertymiä ja auringonpolttamia. Sisäisessä käytössä on oltava varovainen ja ulkoinenkin pitkäaikainen käyttö voi ärsyttää ihoa. Parkkiaine ja punainen väriaine yhdessä estävät bakteerien kasvua, joten siitä on ollut apua puna- ja pikkulavantaudin raivotessa.
Rätvänällä on samanaikaisesta parkittu nahat ja värjätty ne punaiseksi. Varsista ja lehdistä saadaan keltaista ja ruskeaa väriä.

Perinnetietoa : Karjalaisevakot käyttivät sylilapsesta sanaa rätvänä.
Elias Lönnrot kansanperinnetta tutkiessaan aikoinaan kirjoitti Rätvänästä:" Juuri turruttaa, nautitaan punataudissa vatsurissa niin ihmistenkin kuin eläintenkin hyväksi. Juuri nahankin parkitukseksi melkein tammen kuortakin parempi. Sen puruilla Lappalaiset painavat nahkan punaiseksi.”

Rätvänäuute - haavoihin ja suun- ja limakalvon hoitoon (rakkuloihin ja iensairauksiin)
Rohdokseksi tarkoitetut juurakot kaivetaan varovasti maasta lapiolla joko keväällä ennen lehtien avautumista tai syksyllä versojen lakastuttua. Ne puhdistetaan vettä käyttämättä huolellisesti mullasta ja juurista. Hammasharja on hyvä apu tähän.
Murra juurakot käsin, kuivaa ja  laita lasipurkkiin, jossa tiivis kansi. Lisää yli 40% alkoholi niin että purkki tulee täyteen, suhde n. kolmasosa rätvänää ja loput alkoholia. Anna muhia kuukauden ajan esim. ikkunan laudalla ja pullota pienempiin pulloihin. Esim. pieniin ruskeisiin lasipulloihin, joihin tippakorkki (apteekista).
Käyttö avohaavoihin pari tippaa puhdistuksen jälkeen. Suuvaivoihin pari tippaa lasilliseen vettä ja purskuta. Huom Huom! - Ei lapsille!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti