torstai 31. lokakuuta 2013

Heilutellaan Heiluria

Yksi vanhimmista ennustus- tai katsonta välineistä on Heiluri. Heilurina toimii hyvin esim.  teräväkärkinen kristalli, tai muu puolijalokivi, jossa ketju. Nuorempana (teininä) käytin heilurina vanhaa ristiä, jonka olin saanut mummoltani.. Tällä tarkasteltiin onko  tietty poika kiinnostunut.:)

Olen aina pitänyt Tintti-sarjakuvien Tuhatkaunoa (hajamielinen professori) hieman höpsönä mutta niin vain hänkin saanut sympätiani, pelkästään Heilurin käyttönsä vuoksi:) Olen sarjisnörtti ollut koko ikäni, joten älkää ihmetelkö ihme viittauksiani niihin.



Heilurin käyttö

Heiluria voidaan käyttää tukena meditaatioissa, puhdistus- ja parannustyössä, ennustamisessa, paikannuksessa taikavarvun tapaan, tietoisuustyöskentelyssä, läsnäolo- ja keskittymisharjoituksissa, ajatusten kirkastamisessa, sisäisen puheen selkiyttämisessä sekä sisäisten maailmojen tutkimisessa.

Ennen heilurin käyttöä hengitä syvään ja anna itsesi rentoutua. Vastaukset tulevat oman alitajuntasi kautta, joten tärkeintä on antaa sille tilaa.


Kannattaa  opettaa  heiluri  vastaustapaan, jossa myötäpäivään ympyrän pyöriminen merkitsee myöntävää ja edestakaisin heiluminen kieltävää vastausta. Liikkumatta oleminen tai toisenlainen heiluminen merkitsee sitä, ettei kysymykseen löydy juuri nyt selkeää vastausta. Olennaista on kuitenkin että löydät sinulle itsellesi sopivan tavan toimia heilurin kanssa - sellaisen joka toimii parhaiten juuri sinun ja käyttämäsi heilurin välillä. Kokeile ja tutustu rauhassa. Heiluri toimii sitä paremmin mitä paremmin se tunnette toisenne.


This Is Halloween

Tänään se on, Halloween. Meillä juhlitaan virallisesti tänään, kaksin pojan kanssa, ja sitten viikonloppuna ihan kunnolla, kaksin juhlin. Löysin netistä jo "männävuosilta" vanhan uutisoinnin eläinten Halloweenista.
Eläintarhassa päätettiin antaa jokaiselle eläimelle oma kurpitsa... ja tulos on mitä on ;) Tässä linkki siihen.

Kissa taitaa olla yksi voimaeläimistäni, ainakin ne ovat niin läheisiä  minulle..

Hauskaa Halloweenia, kuinka sen sitten vietättekään.

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Banaani-kookoskanaa riisillä (Makean-tulinen)

Tämän ruuan tarina lähti siitä, että ekan kerran tein tätä n. 10v sitten, kun meillä oli jäänyt kanantähteet, ja banaanitkin olivat hieman ylikypsyneet. Piti nopeasti keksiä joku ruoka lapsille.
Perkasin kanan, onneksi kaapissa oli kookosmaitoa purkki, ja hieman chiliä ja lisäsin banaanit ja keitin riisin.
Nam! Nopsaan tuli hyvä ruoka ja kaikki pitivät. Tämä oli jälleen tämmöinen "nyhjää tyhjästä" ruoka.
Kasvisversiona ilman kanaa tosi hyvää myös.

Ainekset:
Broileria, tähteinä tai fileinä, jotka suikaloidaan ja paistetaan kypsiksi.
Iso sipuli suikaleina
Ruokaöljyä
n. 1 dl vettä
2-3 porkkanaa koosta riippuen pieninä kuutioina
Purkki kookosmaitoa ja makeaa chilikastiketta
1-2 banaania muhennettuna
Chiliä maun mukaan pieniksi pilkottuina tai raasteena
Tuoretta inkivääriä n. 2cm. pala raasteena
n. 1tl korianteria jauheena
2-3tl currya
 1- 3rkl.Ruskeaa sokeria tai Hunajaa
Valkosipulia 2 kynttä tai maun mukaan raasteena
Hitusen suolaa, ja pippuria

Riisin keitto
Riisiä
vettä (purkki kookosmaitoa) tekee riisistä pehmeämmän ja kookoksen makuisen.
suolaa

Laita riisi kiehumaan. Paista broileri tai kana kypsäksi. Sillä aikaa "lämmittele" mausteet öljyssä ja lisää vihannekset. Kuullota pari minuuttia mausteiden kanssa ja lisää vesi. Anna porkkanoiden kypsyä rapeiksi, ei liikaa. Lisää kanapalat ja kookosmaito sekä hunaja, ja chilikastike. Tarkista maku, tarvittaessa lisää mausteita. Anna hautua kunnes riisi on lähes valmista ja lisää banaani muusi. Sekoittele ja aseta annos tarjolle riisin kera. Nauti!



Keijuolentoja

Keijut

Keijukaiset tunnetaan ympäri maailmaa, ja eri kulttuureissa niistä kerrotaan vähän erilaista kansanomaista tietoa. Keijut tunnetaan myös meillä Suomessa, mutta niihin pohjautuva, eniten tunnettu kansanperinne tieto on peräisin lähinnä Amerikasta tai Brittein saarilta. Vanhat Suomalaiset keijutarinat  ovat painumassa unholaan, ja poikkeaa todella paljon yleisestä käsityksestä satumetsässä yksisarvisten kanssa asustelevista, herkistä harsosiivistä.
Suomalaiset keijukaiset ovat eri maata ja Alisen väkeä; lentäviä pieniä henkiolentoja, jotka tunnetaan monilla eri nimillä, kuten keijunkaiset, keijulaiset ja keijuset, vanha muoto keijuista on keitolaiset, keitoset tai keituset.
Ganarfieldin mukaan keijuset ovat kuolleiden ihmisten henkiä, jotka ovat jostakin syystä jääneet kummittelemaan ja muuttuneet uusiksi olennoiksi.
Kalman - kuoleman haju houkuttelee keijukaisia, ja ne oleilevat enimmäkseen hautausmailla ja ruumissaattueissa, ja viihtyvät eniten paikoissa joissa kuolema muuten on läsnä, joissa joku on kuollut, kuten sairaaloissa, ruumishuoneilla tai murhapaikoilla tai paikoissa jotka ovat onnettomuusherkkiä. Keijuset eivät varsinaisesti ole pahoja olentoja, mutta ne mainitaan ilkikurisiksi, pahansuoviksi ja uteliaiksi. Tästä syystä  erään teorian mukaan Keijusten on sanottu mm. edesauttavan onnettomuuksia, eli auttavan kuolemaa tapahtumaan.

Yksi teoria kuvaa että joillekin ihmisille keijuset ovat näkymättömiä, mutta niitä voi huomata pienenä liikkeenä silmäkulmassa tai kipinöinä ilmassa. Myös kamera voi tallentaa keijusia. Moni tuntenee orbit, eli sellaiset kaikenkokoiset valopallot, joita ilmestyy joskus valokuviin. Näitä valopalloja kutsutaan myös "enkelipalloiksi" eikä niillä ole mitään tekemistä enkeleiden kanssa. Keijunkaiset viestivät Alisen olentoina paikallaolollaan siitä että kuolleiden henget ovat läsnä.
Kaikenlainen kuolemaan liittyvä houkutteli keijuja, mutta niiltä saattoi suojautua rautaesineillä tai suolalla, tai pukeutumalla mustiin vaatteisiin.


Monet sekoittavat Haltijat keijuihin. Haltijat ovat kuitenkin eri väkensä. On kodin haltija, luonnon haltija, jne..Tunnetuin  Keiju on Disneyn HelinäKeiju. Joka hieman kiukkuisena ja turhamaisenakin lumoaa. Hänelläkin ilkikurisuus on osa luonteenpiirteitä, mitä Disney halusi korostaa.

Keijut saattavat ilmentyä jopa sumunkaltaisina, Veden yllä liikkuva hyönteinen tai veden pinnasta illalla kohoava sumukiehkura voi näyttäytyä hyvinkin keijun oloisena. Toinen niin hyönteisten kuin keijujenkin suosima paikka on kukkaketo ja tällaisia ”kukkaiskeijuja” liikkuu etenkin maalaustaiteen puolella. Nykyaika tuntee myös ihmisten kanssa tekemisissä olevat hammaskeijut, jotka toteuttavat toiveita.






tiistai 29. lokakuuta 2013

Pyhäinpäivän Magiaa

Minulla on tapana "juhlia" kuun vaihtumista, lokakuusta marraskuuksi. Pyhäinpäivällä on minulle suuri merkitys. Se on ikäänkuin viimeinen sadonkorjuu, samalla kunnioitetaan vainajia ja kiitän vuodesta.
Tässä pidän aina rituaalin jossa käyn läpi vanhan vuoden asiat. Kirjoitan paperille mitkä asiat  haluan/voin jo jättää taakseni ja sitten toiselle paperille kirjoitan mitä haluan tulevalta vuodelta elämääni.  Vanhan vuoden paperin lukaisenläpi pari kertaa, pyyhin yli kynällä ne asiat, ja poltan paperin tuhkaksi lavuaarissa ja annan tuhkien mennä menojaan. Uuden vuoden paperin pidän tallessa aarteenani.
Minulla on myös kynttilä nykyiselle vuodelle, musta ja uudelle vuodelle valkoinen, näitä polttelen tuon rituaalini aikana. Rituaalini ovat muuttuvaisia  tilanteesta riippuen, joskus enemmän, joskus vähemmän..

Laitan palamaan kynttilöitä jokaiselle tuntemalleni läheiselle vainajalle, ja muistelen häntä, niin lemmikkiä kuin ihmistäkin. En tee sitä surullisesti vaan hänen saavutuksiaan, luonteenpiirteittään kunnioittaen, juhlien. Muistelen hyviä hetkiä kanssaan ja kiitän hiljaa hänestä.
Sitten meillä syödään.. Teen usein jotain uuniruokaa, vähän tuhtiakin saa olla, Äiti Maata kunnioittaen.

Illalla katson kortteja, riimuja ja tarkastelen elämääni monelta kantilta niiden näkökulmasta. Kirjoitan samalla ylös ajatuksiani korttipöydistä.



Kynttilämagiaa
Erivärisillä kynttilöillä  on merkitystä siihen mitä haluaa toivoa elämäänsä. Riimukuvan raapustaminen kynttilään tehostaa vaikutusta. Kynttilä on tarkoitus polttaa kokonaan samalla kertaa, joten  on hyvä varata siihen aikaa. Kynttilämagiaa voi tehdä juuri täydenkuun aikaan ja juhliessa esim. syntymäpäiviä tai muita merkittäviä juhlia, yleensä kuitenkin luonnonkiertoa kunnioittaen.


Valkoinen kynttilä - Suojelu, totuus, puhtaus, kuu, Jumalatar ja Neito.
Vihreä kynttilä - Hedelmällisyys ja Raha
Punainen kynttilä - Elinvoima, Rakkaus, Intohimo ja Äiti
Ruskea kynttilä - Maadoittaminen, maallinen omaisuus(raha), eläimet ja koti
Sininen kynttilä - Rauha, Terveys ja Parantaminen
Violetti kynttilä - Yliaistilliset kyvyt, lumous, näkeminen
Vaaleanpunainen kynttilä - Rakkaus, ystävyys
Musta kynttilä - Negatiivisuuden hävitys, karkoittaminen, Alitajunta

Riimukuvan raapustamalla kynttilään saadaan kynttilään lisää magiaa. Esim. valkoinen kynttilä, siihen suojeluriimu, ja sitten poltetaan kynttilä loppuun. Vinkkinä kannattaa säästää pienetkin kynttilänpätkät, jos on vähän aikaa, ei tarvitse odottaa että kokonainen uusi kynttilä palaa loppuun.




Teille lukijoillekin oikein mukavaa Pyhäinpäivää.

lauantai 19. lokakuuta 2013

Kekri kekkerit - Halloweenin aikaa

Kekri, sadonkorjuuajan päätösjuhla. Loka-marraskuun aikana vietettävä juhla. Kansainvälisesti Halloween, ja pakanallisesti Kekri. Kelttiläiset tunnistavat Samhainia. Kekristä ensimmäinen maininta on jo 1500 -luvulta. Kekrinä luovuttiin vanhasta, ja valmistauduttiin uuteen aikaan. Kekriä on myös pidetty merkkinä vuoden vaihtumisesta. Myös oma syntymäpäiväni asettuu näille main, joten juhlaa juhlan perään näin syksyisin.. Tavallaan meillä alkaa melkein Joulu kekrin jälkeen.  Vuodenpyörä asettui paikoilleen Kekrin aikoihin. Vainajille tarjoiltiin juhlaruokaa, ja heidän odotettiin kylpevän saunassa.



Myös pyhäinpäivä, vainajien kunnioituspäivä  asettuu samoihin aikoihin. Mexikossa tämä on melkeimpä juhlista tärkeimpiä. Dia De Muertos. Kuolleiden päivä. silloin otetaan vastaan vainajat. Vaikka aihe on synkkä, on se ilon päivä, juhlitaan ja pidetään paraateja. Meksikossa se päivä on myös yleinen vapaapäivä. Kuolleiden päivää varten valmistaudutaan lähes koko vuoden ajan. Suunnitellaan tarjottavat vainajille, sekä koristeet ja kukat. Oranssi on vahvasti edustettu väri tuolloin. Joissakin osissa Meksikoa ihmiset viettävät koko yön sukulaistensa hautojen luona. Toiset rakentavat koteihinsa pieniä alttareita, joihin asetetaan ristejä, sekä neitsyt Marian ja kuolleiden läheisten kuvia, kukkia ja paljon kynttilöitä. Perinteisesti alttareiden äärellä rukoillaan ja kerrotaan tarinoita vainajista.


Meksikolainen kuolleidenpäivän alttari


Halloween on minulle sinänsä vieras asia karkkikerjuun vuoksi, sitä ei meillä harrasteta. Mutta kylläkin Halloweenia juhlitaan. Syödään hyvin, tietysti maanläheistä ruokaa, ja lapsien takia joskus heille järjestän perinteiset Halloween juhlat. Silloin saan käyttää luovuuttani oikein kunnolla. Kaikkea jännää saa laitella ja koristella kotia jne.. Meillä ruoka on pääosassa kaikissa juhlissa, ja olen opettanut lapsenikin kunnioittamaan ruokaa, ravintoa. Halloweenina kuitenkin katsomme jännittäviä elokuvia, ehkä jopa jotain kauhua,(itse en pidä kauhuleffoista). Hämäryyteen tuovat valoa jouluvalot ja ja kynttilät. Syömme hyvin, ja mietimme tulevia. 
Omalla kohdallani pyydän siunauksia lapsilleni, kodilleni ja elämällemme. Teen muutaman rituaalisen jutun, että hyvä onni säilyy talossa. Tuosta on sitten hyvä siirtyä kohti Joulunviettoa..












Vanhan perinteen  mukaan Halloween liitettiin Kelttiläisiin, jotka viettivät tuolloin omaa sadonkorjuu juhlaansa. Keltit uskoivat että tämän maailman ja yliluonnollisen maailman väliset rajat katosivat luonnon kuihtuessa talvea kohti. He uskoivat että henget saattoivat yrittää houkutella ihmisiä mukaansa rajan tuolle puolen.  Sen vuoksi juhlan aikana polteltiin kokkotulia asumusten ympäristössä, koska tulien uskottiin antavan suojaa henkien hyökkäyksiä vastaan. Nykyajan pukeutuminen ja naamioituminen yliluonnollisiksi hahmoiksi on perua tuolta ajalta koska silloin pyrittiin harhauttamaan henget sillä että naamioiduttiin itse vainajiksi. Näin Kelttiläiset uskoivat välttyvänsä henkien voimilta.


Kurpitsa ja kurpitsalyhdyn tarina tulee taas Jack O`Lantern nimestä. Vanhan Irlantilaisen tarinan mukaan lyhty on saanut nimensä Jack nimiseltä juopolta. Hän kiristi pirulta lupauksen, ettei hänen sielunsa joutuisi helvettiin. Jack parkaa ei kuitenkaan hyväksytty taivaaseen. Piru sitten heitti Jackille helvetistä hiilen,jonka mies laittoi säilöön eväsnauriiseensa. (nykyisin kurpitsa on tullut nauriin tilalle). Tuosta lähtien Jackin sielu  on etsinyt itselleen sopivaa lepopaikkaa pienen lyhdyn valossa.



Nuudelisalaatti wokaten ja rokaten

Meillä pidetään tulisesta wokkiruuasta. Se on nopea valmistaa ja helppoa, ja hyvää. Tämä on kevyt ja raikas ruoka, jossa vitamiinitkin säilyvät. Käy myös kasvissyöjille ilman lihaa.

Tähän ruokaan tarvitset

Lihamarinadi:
400g. naudanpaistisuikaleita tai muuta lihasuikaletta
1 chilipalko
2 valkosipulinkynttä
limen mehu ja raaste
1cm. pala tuoretta inkivääriä
1tl. jeeraa eli juustokuminaa
1 tl jauhettua korianteria
1rkl. soijaa
2tl. kalakastiketta thaimaalaista tms..
Öljyä

Ota liha huoneenlämpöön n. puolta tuntia aiemmin. Raasta chilipalosta "liha", raasta kuorittu inkivärinpalanen, ja valkosipulinkynnet. Lisää muut mausteet ja oljy. Sekoita ja lisää lihasuikaleet. Anna marinoitua vähintään tunti, mitä enemmän sen vahvemman makuista lihaa.. Kuumenna wokki/paistinapannu kuumaksi. Paista lihasuikaleet marindiliemessään, voit tarvittaessa lisätä öljyä. Laita lihat jäähylle lautaselle, ja odottamaan salaatin valmistumista.



Salaattiin tarvitset:
N. viiden sentin pala tuoretta kaalia ohuina suikaleina
Purjo vinoina suikaleina, sekä pitkinä suikaleina
2 porkkanaa ohuina vinosiivuina
Kiinankaalin puolikas suikaleina
(ituja)
Öljyä paistamiseen.

Suikalointi vie aikaa, kun sen teet ilolla ja tulevia makuelämyksiä odotellen, sujuu sekin flowssa mukavasti. Musiikki voi soida taustalla rytmitellen pilkkomista ;)
Lisää kuumalle wokkipannulle vihannekset ja pyörtittele n.muutama minuutti, älä kypsennä! Kokoa vihannekset tarjoiluastialle.

Nuudelit
Tarvitset vain paketin nuudeleita (oman valinna mukaan)
Kiehauta ne, ja valuta, paista wokissa nopeasti ne rapeaksi.

Lisää lihasuikaleet salaattiin, sekä nuudelit sinne tänne maun mukaan.

Lisää "salaattikastikkeeksi" soijaa, haluttaessa päälle voit laittaa tuoretta korianteria (minulta unohtui) ja ohuita chiliviipaleita.

Tämä annos on neljälle tai kahdelle hieman suurempi satsi. Kevyt maukas salaatti, joka maistui myös 13.v pojalleni ja hänen kaverilleen oikein mainiosti. Salaattia voi tuunailla mielen mukaan, mitä kaapista löytyy siksi ihana salaatti.






torstai 17. lokakuuta 2013

Henkien läsnäoloa

Koen vahvasti tulkinnoissa mukana olevat henget, sekä eläimet, jotka ovat jo henkimaailmassa.
Usein kysytään, onko kissallani kaikki hyvin tai onko koirani läsnä? Olen kova liikuttumaan ja koen aina fyysisesti sen surun ja ikävän mikä meille jää kun  joudumme kokemaan surun läheisen poistuessa valoon.

Uskon vahvasti että on myös muita henkiä,kuin läheisiämme, jotka ovat läsnä elämässämme. Voivat tulla ihan päivätajuntaankin.  Eräänä kesäpäivänä olin kuopukseni kanssa puistossa, Arboretumissa ja ihailimme ruusuja,  olin hyvin tunneherkkä silloin (exäni kanssa riitaa) kun huomasin että  n. 30 m. päässä meistä seisoi todella pitkä ja laiha mies. Hän seisoi puun alla tai vähän takana.Hänellä oli valkoiset vaatteet, puku.
Kasvoja en nähnyt, tai jotenkin niitä ei ollut... Poikani hääräili siinä jotain omiansa, ja jatkoimme matkaa eteenpäin. Katsoin taas taaksemme, ja mies oli yhä siinä samalla paikalla, jatkoin hänen katsomistaan, en voinut kääntää katsettani pois. Yhtäkkiä hän katosi, samalla kun katsoin hän vain häipyi. ei sillä tavalla että joku kävelee pois, vaan kuin ilmaan haihtuneena. Olin ihmeissäni, ja en tahtonut uskoa näkemääni. Kävi ilmi että tuossa paikassa kuitenkin oli ennen asunut huvilassaan vanhempi mies, joka pukeutui aina valkoiseen pukuun.  Aina välillä kuulemma ilmestyi ihmisille. Mies piti erityisesti lapsista, hänellä oli itsellään ollut monta lasta.


Saman tyyppisiä tarinoita olen kuullut myös muualta, että joku "haahuilee" tiellä iltapimeässä, esim. pohjalainen villapaita päällä oleva mies ja kävelee osan matkaa ja katoaa kuin ilmaan.

Eräs hyvin voimakas kokemus tuli kun eräs kysyjä tuli tulkintaani. Hänellä oli vastikään menehtynyt isä,( en tiennyt aiemmin) joka sitten tuli keittiönpöydän tuolille istumaan "session" ajaksi, kuin katsomaan mitä tytöllensä kerron. Hän oli hyvin läsnä energioillaan. Kysyinkin naiselta, miltä hänestä tuntuu, en vielä puhunut mitään hengestä?
Hän oli jotenkin hyvin herkällä mielellä ja sanoi että menee kylmät väreet, mutta on hyvä olo. Kysyin onko hän menettänyt jonkun läheisensä jokin aika sitten, ja hän myönsi että oli. Sanoin että nyt tuo henkilö on läsnä sessiossamme, ja hän purskahti itkuun. Mainitsi että oli kokenut jotain, muttei tiennyt mistä se johtui.
Tilanne muuttui mukavaksi hänellekin kun ymmärsi että nyt hänellä on yhteys isäänsä, ja pystyi paremmin hyväksymään hänen poismenonsa. Isä ikäänkuin kommunikoi hänen kanssaan siinä. Nyt hän saa tarvittaessa itsekin yhteyden isäänsä, ja saa lohtua häneltä.



Lemmikkimme voivat näyttäytyä meile unissa, sekä päivätajunnassa. Itselleni ne näyttäytyvät unissa, siis omamme. Kysyjien lemmikit  tulevat joskus mukaan tulkintoihin. He kertovat että heillä on hyvä olla, ja että he rakastavat omistajaansa. Olen saanut usein viestiä, että  edemenneet toivoisivat että heitä muistetaan vaikkapa kasvilla tai pienimuotoisella alttarityyppisellä muistopöydällä. Valokuvalla tai jollain muulla tapaa. Näin hekin saavat kokea että heitä ei ole unohdettu. Itse koen tämän vähän ristiriitaisena. En voi tehdä alttaripöytää, kissojen takia se olisi aina kaaoksessa, joten olen tehnyt ns. kuvakollaasi seinän perheemme edesmenneille, ja siinä on kehykset ympärillä ja laitoin vielä pienent jouluvalot "korostamaan" heitä :)
Kun kissat ovat suopeita ja rauhallisia, voin jopa polttaa kynttilöitä alla olevalla pöydällä.


Lokakuu on aikaa jolloin henget ovat aktiivisempia. Otetaan siis heidätkin huomioon ja annetaan ansaitsemansa arvo.

perjantai 4. lokakuuta 2013

Flowssa

Rakastan Flow - tilaa. Koen sen eräänlaisena hurmiona, intona johonkin, jota sillä hetkellä teen. Joskus se voi olla pelkkä mielettömän hyvä idea. Pidän myös ylisanoista, joten älkää ihmetelkö miksi niitä viljelen..
Flow fiilis liitetään usein luovuuteen tai siihen johtavaan ideaan. Minullakin tämä on yhden suhde yhteen. Koen myös että luovuus on yhtä kuin henkisyys, ja toisinpäin. Voin olla luova ajatuksissani, ruuanlaitossa, arjen toimissa - tehden niistä mukavia itselleni. Voi olla luova maalatessani, piirtäessäni jne.. Lapsillenikin olen korostanut luovuuden tärkeyttä jokapäiväisessä elämässä. Se antaa mahdollisuuden omalle minälleen tulla esiin - aidosti. Se on myös tärkeä vastapaino ohjatulle toiminnalle ja pakkopullalle, mitä joudumme tekemään yhteiskunnan asettamien velvotteiden takia..
(Pieni kapinahenkeni pyrkii esiin..)



Luoden voimme olla jotain muuta, voimme paremmin ja jaksamme taas arjen tohinat.
Jos eläisin siten, että olisi pelkät arjen rutiinit ja ohjattua toimintaa muu aika, voisin erittäin huonosti. Rutiinit ja rituaalit pitää olla, uskon niihin, mutta niissäkin voi olla luova.  Huomaan itse eläväni, kun vaihtelen hieman arkirutiineja, tai impulsiivisesti teemme jotain muuta tai eri tavoin. Samalla rohkeus kasvaa.
Arkemme on muuten hyvin rutiininomaista, lapsen takia, joka käy koulua ja hänellä on säännöllistä omaa toimintaa, joten pienet flowt silloin tällöin on paikallaan. Voimme esim. yhtäkkiä alkaa viikonloppuna alkaa vaihtamaan huoneenjärjestystä tai maalaamaan seiniä tai tekemään jotain projekteja. Tämän flown jälkeen on taas hyvä jatkaa arjen muita hommia.

Flow- tilahan saa meidän sisäisen lapsen iloitsemaan ja voimme oikeasti paremmin, verenpaineet laskee, mieli on positiivinen ja iloinen, olemme rauhallisempia ja levottomuus( sielun lepattaminen) häipyy pois, kipumme ja huolemme väistyvät. Flowssa oleminen on kuin olisi henkisesti kovin valaistunut. On puhdas, ja hyvä olo, luottavainen omaan itseensä ja tekemiseensä. Tarvitsemme tätä tunnetta nykyisin jo pelkästään siksi, että se vähentää stressiä ja lieventää stressioireita. Henkisesti ihminen voi todella hyvin, ja pystyy ylisuoriutumaan  niistäkin, joista ei aiemmin ole kyennyt suoriutuvansa, näin siis oma voimakin lisääntyy.. Pystyy käyttämään omia voimavarojaan 100%!
Tässä tilassa myös olemme valmiimpia kuuntelemaan omaa sisimpäämme ja tekemään kuinka se ohjaa, koska luotamme. Näin luomme itsellemme menestystä kaikessa mihin ryhdymme.

Parhaimmillaan flow on sitä, että "nyhjätään tyhjästä", jostain mitä ei vielä ole. Olo tuntuu silloin kuin onnistuisi kaikessa, ja idea on niin hyvä, että sen haluaa jakaa koko maailmalle. Aika universaali fiilis ;)  Mielikuvitus saa lentää vapaasti ja toteuttaa itseään.  Voi luoda uudelleen omat tavat, esim. siivotessa, tiskatessa, ruuanlaitossa jne..
Lasten kanssa on ihana luoda, tehdä ja uskaltaa. He ovat niin ennakkoluulottomia, eivät epäile hulluakaan ideaa.. Muistan kun kerran tyttäreni kanssa maalasimme ex- tempore  suurelle voimapaperille ison akvaarion, tämä tilataideteos päätyi eteisemme seinälle ja laittoi myös "fengshuit" käyntiin, eli mahdollisti meille muuton ihanaan uuteen kotiin...





Tavallinen perusarkikaan ei tunnu raskaalta kun luo itse. Käsillä tekeminen tulee yhä enemmän tärkeäksi, samoin ruuan itse valmistaminen, kun on työttömyyttä ja ei ole rahaa.. siksi on hyvä antaa ajatuksen virralle voimaa ja ryhtyä toimeen. Ei ole esteitä, on vain oma mielesi rajana..